3.1 Siulersuisut pingaarnersiuinerannut tunuliaqutit
Nunani mikinerusuni Kalaallit Nunaattut ittuni kisitsisitigut paasissutissiinerit akisungaatsiarput. Innuttaasut ikitsut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartaraluartut kisitsisitigut paasissutissaliornermi aningaasartuutit innuttaasut amerlassusaat tunngavigalugu ikilisinneqarsinnaanngillat. Immikkoortunik kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfimmi siulersuisut tulleriinnilersuissagaangata immikkoortut kisitsisitigut paasissutissat sukumiisumik tulleriinnilersornissaat pisariaqarpoq.
Siulersuisut pingaarnersiuineranni immikkoortunik nutaanik ilassutaasunilluunniit kisitsisitigut paasissutissaliornissamik kissaateqarfiusuni kisitsisitigut paasissutissanik nutaanik pilersitsiffiusinnaasuni nalunaarsuinerit pigineqareernersut nalinginnaasumik aallaaviusarpoq. Nalunaarsuinerit IT-milu atortut pioreersut aallaavigineqarsinnaanngikkaangata kisitsisitigut paasissutissanut nutaanut aallaaviusussanik peqalernissamut ukiut arlalissuit ingerlasinnaasarput.
3.2 Ukiuni tulliuttuni qaninnerni ineriartornerit
Ukiuni kingullerni ukiulluunniit aggersut arlallit ingerlaneranni kisitsisitigut paasissutissat saqqummersitassatut pilersaarutinut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu immikkoortuni ataani allaaserineqartuni ineriartornerit siulersuisut tulleriinnilersorpaat.
Maannakkut aningaasaliissutaasut iluanni maannakkullu sulisoqarneq tunngavigalu ineriartortitsinermi suliniutit tamarmik ingerlanneqarsinnaannginnerat eqqumaffigissallugu pingaaruteqarpoq, tak. ataani immikkoortut 5 aamma 7. Suliniutit ineriartortitsinermut tunngasut arlalissuit taamaallaat IT-mik ineriartortitsisoqarpat aamma suliffeqarfinnik allanik suleqateqarnikkut suliarineqarsinnaapput. Misilittakkat tunngavialugit suliat ilaat kinguaattoornissaat ilimanarpoq, taamaattumik tamakkiisumik suliassanik allattukkanik tunngaveqarneq tulluartuulluni.
3.3 Pisortat aningaasaqarnerat
Naatsorsueqqissaartarfiup suliarisartagaa, pisortat aningaasaqarnerat annertusineqassaaq tassunga selskabit ilanngunneqarniarmata.
Maanna suliarineqartarpoq pisortat aningaasaqarnerat aamma kiffartuussinerat kisimik saqqummiunneqartarput. Selskabit ilaannginnerat pissutaalluni pisortatigoortumik inissiat, mittarfiit, nukissiorfiit allallu ilanngunneqarneq kisitsisitigut paasissutissanut ajorput. Pisortat aningaasaqarnerannik aamma sullissinerannik sinneqartoorutit pillugit kukkulluni isumaqartoqarpat, piviusumik pisortat aningaasaqarnerat ajunnginnerujussuarmik inissisimassaaq. Pisortat selskabiutaanik ilanngussineq pisortat aningaasaqarnerannik tamakkiinerusumik takutitsissaaq.
3.4 Peqqinneq
Danmark Statistikip suliarisartagaanut napparsimaviit atorneqarnerinut tunngasunut assingusunik paasissutissiortalernissaq pilersaarusiorneqassaaq. Kisitsisitigut paasissutissani pineqartumi aallarniutitut assersuutigalugu saqqummiunneqarniarput makku; napparsimavimmiikunnaartut, immikkoortoqarfiit, napparsimalluni unnuinerit amerlassusaat, napparsimasup ukiui aamma suiaassusaa taakku Kalaallit Nunaanni napparsimmavinneersuupput. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniarneqarpoq nakorsiarnerit amerlassusaat, napparsimavimmiikkunnaartut peqqissusaanik nalunaarnerit aamma Kalaallit Nunaata avataani pisunut tunngasunik ilanngussisalernissaq, kisianni paasissutissat taakkununnga tunngasut suli tamakkiisuunngillat. Napparsimmavinnik atuisunut paasissutissat makkuninnga ilaartorneqarsinnaapput; inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut inissisimaneq, ass. ilinniarsimassuseq, isertitat, suliffigisat ilaqutariinnermilu qanoq inissisimaneq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliniutigineqarpoq ilisimatusartunut peqqissutsimut kisitsisitigut paasissutissat atorneqarsinnaasut assigiinngitsut amerlisinissaat kiisalu Innuttaasut peqqissusaanik misissuinerit inerneri kisitsisaataasivimmiilernissaat.
3.5 Pisortaqarfinni aningaasarsiat
Naatsorsueqqissaartarfiup Namminersorlutik Oqartussani Isumaqatigiissutit pillugit immikkoortortaqarfik oqaloqatigaa pisortaqarfinni sulisut aningaasarsiaasa kisitsisitigut paasissutissiorneqarsinnaanerat misissorlugu. Kisitsisitigut paasissutissat isumaqatiginninniartunit isumaqatiginninniarnermi atortarsinnaasavaat tamanullu soqutiginarsinnaassalluni. DJØF aamma SIK aqqutigalugu atorfillit siulliullugit suliarineqassapput, siulliit suliarineqareerpata inerisarlugit suliareqqinneqassanersut naliliiffigineqarumaarput.
3.6 Suliffeqarneq
Suliffeqarneq pillugu paasissutissat piffissaq pineqartoq qaangiutereersoq saqqummertarneri unamminartoqarpoq. Taamaattumik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi qaammatikkaarlugit paasissutissaatigineqartut atorlugit qaammammut kisitsisaagallartunik suliffeqartunut akissarsiortunut erseqqissaassutinulluunniit kisitsisaagallartunik saqqummersitsisoqartalersinnaanera nalilersorneqassaaq.
Akissarsiallit aamma namminersortut, pisortaqarfinnilu assigiinngitsuni suliffillit immikkoortiterlugit suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut takussutissiarineqartalernissat Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliniutigineqarpoq. Aamma Kalaallit Nunaanni najugaqavinngisut suliffiisa nalunaarsornissaat suliniutigineqarpoq.
Naatsorsuutini suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat, pisortaqarfinni atorfillit aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini suliffeqarfiit eqqarsaatigalugit ataqatigiissaarneqassapput, taamaasilluni nalunaarsuinermi ajornannginnerusumik imminnut ataqatigiissaarneqarsinnaalissapput. Taakku saniatigut ukioqqortussutsit, najugaqarfiit allallu saqqummersinneqartartuni pineqartuni ataqatigiissaarneqassapput.
3.7 Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Naatsorsueqqissaartarfimmit 2020 aallarnerfigalugu innuttaasut allattorsimaffiannit aallersinnaanissaq nalinginnaasoq annertusineqarpoq, paasissutissanik immikkoorsiterivimmik nutarterinikkut. Taamatut pisoqarnerata kingunerisaanik kvartaalikkaarlugit innuttaasunut paasissutissat makkuusut; 2018-ip kingorna katittut, avittut. Meeravissiartaarnermut paasissutissat aamma pissarsiarineqartalerput, kisianni taakku ikippallaarmata qanoq saqqummersinneqartarnissaat nalornissutigineqarpoq.
2021-mi kisitsisaataasivimmi tabeli nuna inunngorfik annertusillugu suliarineqarpoq. Inuup pineqartup nuna inunngorfia, angajoqqaajusut inunngorfiat aamma aataavata aanaavatalu inunngorfii immikkut ilanngunneqarlutik.
Periuseq Norgemi Naatsorsueqqissaartarfiup suliai malillugit suliarineqarpoq, tassani paasiniarneqarluni Norgemut nuuttut taakkulu kinguaavisa misissornerini. Paasissutissat taakku innuttaasunut paasissutissanut tabelinut ilanngunneqartalissapput, siullermik nuna inunngorfik taamaallaat paasissutissiissutigineqartaraluarpoq. Atuisut nuna inunngorfik pillugu paasissutissanik itisiliinerusunik imaluunniit inuup nuna inunngorfia kisiat paaserusunneraat apeqqutaalluni qinersisinnaalissallutik.
Ukiuni tulliuttuni najugaqarfinnut, assersuutigalugu toqusarnernut aamma meeqqiornernut tunngasut, naleqqersuutinut periutsinut paasissutissat annertunerusumik iluarsaaneqassapput. Inuutaasut amerlassusissaanut tamanna iluaqutaasaaq, taakku najugaqarfinni naleqqersuutinut paasissutissat tunngavigalugit suliaammata.
3.8 Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornissaq siunertaavoq.
Meeqqat inuusuttullu paaqqinnittarfianni najugaqartut nalunaarusiat Naatsorsueqqissaartarfiup suliarisarpai. Kommunini paaqqinnittarfinni najugaqartut, inunnit paaqqinnittarfinni pigineqartuni najugaqartut, ilaqutariinilu najugaqartut ilanngullugit suliarineqartarput. Taakkununnga allaffissornermi aqutsinerni aningaasaqarnikkut paasissutissat najoqqutarineqartarput saniatigut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit kommuninit pissarsiarineqarsimasunik paasissutissanik ilaneqartarput, ilaatigut angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut pissutaasunut tunngassutilinnik paasissutissartallit.
2020-mi Naalakkersuisut innarluutillit pillugit paasissutissiornerannut tunngatillugu Naatsorsueqqissaartarfik paasissutissanik pissarsivoq paasissutissallu inunnut innarluutilinnut tunngasut assigiinngitsut iluarsaallugit. Paasissutissat innarluutilinnut tunngasut kommuninit nalunaarsugaapput, innarluutillit pillugit inatsisit malillugit kommuninut tunniussaallutik. Taakku kisitsisaataasivimmut tabeliliaralugit saqqummersinneqarput, suliarineranullu periutsit allaaserineqarlutik.
Naatsorsueqqissaartarfiup Naalakkersuisut oqaloqatigaat inuit innarluutillit pillugit paasissutissanik katersisarnissamik, ukiumoortumik saqqummersitsisalernissaq eqqarsaatigalugu. Takorluukkat ilagaat innarluutit suuneri tunngavigalugit ikiorsiissutigineqartartut nalunaarsorsinnaanngornissaat.
Naatsorsueqqissaartarfik nunanut allanut angalasut, umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut aamma akunnittarfinni unnuisartut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortarpoq.
Akunnittarfinni unnuisartut pillugit paasissutissiornermut periutsip allaaserineqarnersta pitsanngorsarnissaa pilersaarutaavoq, unnuisarfiit ilanngunneqartartut qanoq ittuuneri tassani allaaserineqarnissaat eqqarsaatigineqarluni. Akunnittarfiit (hotel) aamma vandrehjemmet qanoq immikkoortinneqartarnersut nassuiarneqassaaq aamma unnuisarfiit (indkvartering) qanoq ittuuneri nassuiarneqassallutik. Taakkulu kisitsisitigut paasissutissiornermi unnuisarfinnut allanut sanilliullugit qanoq annertutiginersut immikkut nalunaarsorneqassallutik.
Takornariaqarnermik inuussutissarsiortut suleqatigalugit Naatsorsueqqissaartarfik unnuisarfinnik nutaanik ilisimasaqartalernissaata, unnuisarfiit ammaraangata, qulakkeerneqarnissaa suliniutaavoq.
Kalaallit Nunaata iluani timmisartumik umiarsuarnillu angallannermi kisitsisit saqqummersinneqarsinnaaneri misissorneqassaaq. Saqqummersitsineq taamaallaat pisinnaassaaq kisitsisitigut paasissutissiornermi inatsit, tassa suliffeqarfinnik ataasiakkaanik ilisarinnissinnaanginnissaq, eqquutinneqarpat.
Naatsorsueqqissaartarfiup nunanik allanik niueqateqarneq saqqummersittarpaa, tassani avammut tunisinerit aamma Kalaallit Nunaannut tunisinerit pineqartarput. Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat, nunanik allanik niueqateqarnermik aamma Kalaallit Nunaata nunallu allat akornannanni aningaasaqarnerannik imaqassaaq, assersuutigalugu kiffartuussinernik niuerneq, nunanit allanik aningaasanik atorneq, erniat akilikkat, nunanit allanit Kalaallit Nunaannut aningaasaliinerit, killormullu Kalaallit Nunaata nunanut allanut aningaasaliinera, nunani allani utoqqalinersiassanut ileqqaanerit il.il. Aningaasaqarnermi pingaarutilinnut ass. BNI-mi atoriaannaat, avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat atorlugu naatsorsorneqasinnaalissapput. BNI atoriaannaat Kalaallit Nunaanni inuunermi atukkat pitsaassusaasa uuttuutaatut pitsaanerpaatut nalilerneqartarpoq, nunat allat inuunermi atukkanut sanilliussinermi BNP-mit pitsaanerulluni. Nunanit allanit aningaasaliissutit, ass. bloktiskudit aamma EU-mit ilinniartitaanermut tapit nalingisa, Kalaallit Nunaanni BNP-mut ilannguneqarneq ajornerat.
Naatsorsueqqissaartarfiup Danmark Statistik oqaloqatigillattaartarpaa nunarsuarmi Folketingemit anguniakkat pillugit suleqatigiinnissamut aningaasaliissutit pillugit. Naatsorsuutigineqarpoq avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerata suliarineqarnissaa nunarsuarmi anguniakkanut aningaasaliissutinit ilaatigut akilerneqarsinnaassasoq. Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissat assigiinngitsut avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerannut atugassat piffissaq sivisooq atorlugu katersorneqarnikuupput, taakkuli nalersorneqarnissaanut, kukkunersiorneqarnissaanut paasissutissanillu allanik katersinissamut ikiorneqarnissaq amigaatigineqarpoq, taamaasilluni nunani tamalaani periuseq atorneqartartoq anguneqassammat.
Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnera ukiuni kingullerni allanngorpoq. Siusinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarneq Ålborg aqqutigalugu ingerlanneqartarsimagaluarpoq. Maanna assigiinngitsut aqqutigalugit niuerneq ingerlanneqartalersimavoq; internet atorlugu, umiarsuarnik Kalaallit Nunaata pisassaanik aalisartunik attartornikkut nunanilu allani tulaassisartuni il.il.
Suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut angisuut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi suliaqarput. Nioqqutissanik niuerneq taamaasilluni annertooq suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut iluini pisarpoq, tassa nioqqutissat suliffeqarfiup iluani nuunneqartarlutik, suliffeqarfimmit allamut akigineqannginnerminni. Taamaattoqarnera avammut tunisinermut akinut aamma nunamut akeqarfimmut nalorninartorsiortitsisarpoq.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinneranik suliaqarnermi nunanik allanik niueqateqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiortarneq iluarsaaniarneqarpoq nalunaarsuutinullu najoqqutat tassunga atorneqartartut ilanngullugit misissorneqassallutik.
Suliffissarsiortut naatsorsornissaannut atatillugu ajornartorsiut tassaavoq ataavartumik naqitsittarnissamut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit kommunit assigiinngiiaartunik allanngorartunillu periuseqartarnerat.
Kommunit assigiiaarnerusumik nalunaarsuisalernissaat anguniarlugu, suliffissarsiortut aamma isumaginninnermit isertitat ataatsimoortinneqartalersinnaalernissaat Naatsorsueqqissaartarfimmit misissorneqarniarpoq. Suliffissarsiortut aamma sivisuumi napparsimallutik suliffissarsiortut immikkoortikkuminarnerulernissaat, tunniunneqartartut pillugit nutaamik periuseqalernissaanut suliaq atorneqarsinnaaneruvoq.
3.13 Paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik naatsorsuinerit
DREAM-ip suliai tunngavigalugit paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik naatsorsuinerit suliarineqassapput, innuttaasut innuttaasut allattorsimaffiannut nalunaarsimasut tamarmik immikkut suliffeqarfinnut nalunaarsorneqassallutik.
Innuttaasut assersuutigalugu ima suliffeqarfinnut agguataarneqarsinnaapput;
· Suliffillit immikkut nalunaarutigineqarsimanngitsut
· Ilinniartut ilinniagaqarnermussutisiallit suliffillit
· Inuit ernereernermi ikiorsiissutisisartut
· Piffissap ilaa suliffeqartut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit
· Suliffissaaleqisut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit
· Suliffissaaleqisut, Majoriaq
· Ilinniartut ilinniagaqarnermusineq ajortut
· Allat suliffeqarfiit avataaniittut
Naatsorsueqqissaartarfik ilaqutariit aningaasaqarnerat tunngavigalugu kisitsisitigut paasissutissanik saqqummersitsisalersinnaassaaq.
Kisitsisitigut paasissutissiaq immini soqutiginartuuvoq ilaatigullu Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit atasinnaassutsimik naatsorsuinerannut atorneqarsinnaassalluni.
3.14 Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit marloqiusanngorlugit suliarineqartarput. Inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat ukiumi pineqartumi nioqqutissat oqimaaqatigiissillugit ukiup affaani siullermi pisarpoq. Assersuutigalugu 2018-imut inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat 2021-mi pissaaq. Kisitsisaagallartut naatsorsorneqarnerat ukiup affaata aappaani pisarpoq, tassani 2019-imut 2020-mullu kisitsisaagallartut 2020-mi naatsorsorneqassallutik. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit immikkoortuat taanna nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik ingerlatsineruvoq nalinginnaasoq.
Ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni piginnaasat ineriartortinneqarnissaat immikkut sammineqartussaavoq, tassani eqqarsaatigineqarlutik kisitsisinik ukiunik arlalinnoortunik naatsorsueqqinneq (deflatering) (akit aalajangersimasut) aamma kisitsisaagallartunik eqqornerusumik naatsorsuineq, taamaasilluni kisitsisiviusut saqqummiunneqarnerini allanngortiterineq annertooq pisariaarutissammat. Aalisarnermik suliallit suliffeqarfiit naatsorsuutaat atorlugit suliffeqarfiit aalisakkanik suliaqartut naatsorsoqqissaarneqassapput. Aamma ukioq tunngaviusoq 2010, nutaamik taarserneqassaaq.
2019-imi nuna tamakkerlugu naatsorsuutini pisortat aningaasaqarnerisa kodii atorneqartut allanngortinneqarput, nuna tamakkerlugu naatsorsuutini toqqaannarnerusumik atorneqarsinnaalerlutik. Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat nuna tamakkerlugu naatsorsuutinit toqqaanarnerusumik atorneqarsinnaalernissaat aamma suliarineqassasut naatsorsuutigineqarpoq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ajornartorsiutaasorujussuupput sanaartornermut tunngasut (kvadratmeterit qassit sanaartorneqarpat, qanoq akeqarpat aamma kvadratmeterit qassit peerneqartarpat) aamma inigisat atorneqarnerinut tunngasut (kvadratmeterit qassit najugaqarfigineqarpat aamma ineqarnermut kvadratmeterimut qanoq akiliisoqartarpa).
Ineqarnermut tunngasut aamma immikkut soqutiginarput, innuttaasut ineqarnerat sanaartornermut tapiissutinut sunniuteqartorujussuummat.
Naatsorsueqqissaartarfik tunngaviusumik paasissutissat sanaartornermut nalunaarusiorniarnerannut suleqataavoq. Maanna sanaartornermut nalunaarsuiffiup qanittumi atuutilernissaa ilimananngilaq. Taamaattumik utaqqiisaagallartumik aaqqiisoqarnissaa pisariaqarsinnaavoq.
3.15 Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisit
Nalilersorneqarpoq Naatsorsueqqissaartarfimmut politiinit paasissutissat tunniunneqartartut atorlugit, ulorianartumik inuit pinerlineqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortoqarsinnaanersoq. Kisitsisit pineqartut amigaatigineqartut Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaloqatigiinneranni eqqaaneqarsimavoq
Pineqaatissinneqareernerup kingorna pinerloqqittartut pillugit aamma kisitsisitigut paasissutissiortoqassanersoq nalilersorneqarpoq.
Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat pitsaanerulernissaat anguneqarsinnaavoq paasissutissat pitsaanerusut pisalerneritigut, tamanna pillugu 2021-mi ukiup affaani siullermi oqaloqatigiinnerit pisaqattaarput.
3.16 Kisitsisitigut paasissutissat ilinniarnernut tunngasut
Ilinniarnertuunngorniarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat suliariniarneqarput, tassani sammineqassallutik fagit sorliit qaffasissutsillu sorliit tiguneqartarnersut karakteerit pineqartartut ilanngullugit. Taakku atorlugit takuneqarsinnaalissaaq ilinniaqqiffinnut ingerlaqqiffiusunut assigiinngitsunut karakterit piumasaqaataasut qanoq amerlatigisunit anguneqartarnersut.
3.17 Soraarnerussutisiat (ilaatigut aningaasaatit aningaasaliissutigineqartut)
Nunarsuarmi anguniakkat aqqutigalugit Danmark Statistik suleqatigalugu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornissaq ilaavoq. Soraarnerussutisiaqalernissamut katersat assigiinngisitaarneri nikingassutsit assigiinngisitaarnerinut pissutaaqataasinnaalluarpoq.
Pisortat soraarnerussutisiussaasa saniatigut nammineerluni katersat annertunerusumik tapertaasalertussaapput, taamaattumillu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissaqarnissaa piukkunnartorujussuuvoq. Naatsorsuutigineqarpoq paasissutissat Nationalbankenimit pissarsiarineqartarsinnaassasut, Danmarkimillu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut sanilliunneqarsinnaasasoq. Paasissutissat saniatigut pissarsiarineqartussat tassaapput Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiassatut katersat. Aammattaaq aningaasat pigisat pillugit kisitsisitigut paasissutissiortalernissamut tunngavissat naammannersut nalilersorneqassapput.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinneranut aamma atajuartitsinissamut modellimut (holdbarhedsmodel) Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup suliaanut DREAM-imut, nunani allani soraarnerussutisianut akiliisarnerit pigineqartullu annertussusaat, atorneqarsinnaassapput.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aalisarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiassat pillugit aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq oqaloqatigineqarpoq. Nunarsuarmi anguniakkat tunngavigalugit aamma Danmark Statistiki, aalisarnermut tunngasut kisitsisitigut paasissutissat pitsanngorsarneqarnissaanik, suleqatigineqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aalisarnermut tunngasunik naatsorsuutinik ilaatigut itisiliilluni naatsorsuutinik suliaqartoqartalernissaa kissaatigineqarpoq.
3.19 Sanaartornermut aningaasartuutinut naleqqersuut
Sanaartoriaatsimut tulluartumik aningaasartuutinut uuttuutip allanngortinneqarnissaa pilersaarutigineqarpoq. Sanaartornermut malittarisassat 2021-mi upernaakkut tusarniaassutigineqartut akuerineqareerpata taamaaliortoqassappat pitsaanerpaasussaavoq.
3.20 Pisussat pillugit ilaagassat (Fremskrivningmodeller)
Kalaallit Nunaanni pisortat isertitaat aamma aningaasartuutaat siunissami qanoq isikkoqarumaarnissaanik naatsorsueriaaseq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarpoq ineriartortinneqarluni, tamanna DREAM suleqatigalugu pivoq.
Naatsorsueqqissaartarfik tamatumunnga suleqataalluinnarpoq. Paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmit ilisimatusartunut neqeroorut aqqutigalugu atukkiunneqarput. Paasissutissat ilaat atorlugit, Innuttaasut inuiaqatigiit akornanni aamma aningaasaqarnikkut inissisimanerat pillugu naatsorsuutit suliarineqassapput.
Ilimanarpoq siunissami suliaq tamanna tigussagaa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit suliarineqartassaaq. Allaffissornikkut sumi inissisimassanersoq Naalakkersuisup aalajangigassarivaa.
3.21 A-bidrag (akilersuutit)
Naatsorsueriaaseq nutaaq malillugu kommunit tamarmik 2022-mi naatsorsuutinik saqqummersitsippata (naatsorsuutit 2021-moortut) kontoplani nutaaq malillugu suliaasussaapput. Kontoplan nutaaq atuutilerpat ilimagineqarpoq akilersuutit kisitsisitigut paasissutissiorneqarsinnaanngussasut, paasissutissani takuneqarsinnaassapput akilersuisut aamma akiliiffigineqartartut.
Kisitsisitigut paasissutissat soqutiginartorujussuupput. Isertitat pillugit paasissutissanut aamma soqutiginarpoq, ingammik aningaasaatikilliorneq aningaasaqarnerullu nikingassusaat eqqarsaatiginerullugit.